perjantai 17. heinäkuuta 2015

Osa 1.3




Edellisen jakson lopulla Bertta muutti pois kotoa ja lähti yliopistoon opiskelemaan. Tässä nuoreksi aikuiseksi varttunut Bertta makeoverin jälkeen. Hänestä tuli kaunis nainen!





Bertan opiskelupaikka on nimeltään Laakson Yliopisto. Asuinpaikaksi valikoitui kampuksen toistaiseksi ainoa asuntolarakennus, asuntola Auringonkukka. Bertan huone on pieni ja sisustukseltaan hyvin pelkistetty.



Lehtimiesuran huippua tavoitteleva Bertta valitsi pääaineekseen filosofian.



Asuntolaan alkoi virrata muitakin opiskelijoita. Jotkut heistä olivat varsin omaperäisen näköisiä...



... Mutta mahtuipa joukkoon silmänruokaakin, kuten tämä huivikaulainen komistus.




Bertta otti kuitenkin opiskelunsa vakavasti ja keskittyi ensisijaisesti pakertamaan esseensä parissa. Herra huivikaula puolestaan keskittyi ensisijaisesti itseensä.




Kun essee oli valmis, malttoi Bertta tehdä tuttavuutta opiskelutovereidensa kanssakin. Hänen ja herra huivikaulan välillä oli pientä kipinää, mutta ei tarpeeksi. Näytti siltä, että suhde tulisi jäämään ystävyystasolle.




Bertta jatkoi opintojensa parissa uurastamista ja onnistui saamaan ensimmäisen lopputyönsä ajoissa valmiiksi.





Tunkeilija! Bertta sai oppia, että asuntolahuoneen ovi on parasta pitää lukossa, jos ei halua tuntemattomia miehiä sänkyynsä.




Toisena lukuvuotena Bertan kohdalle osui vihdoin opiskelutoveri, joka sai sydämentykytyksiä aikaiseksi. Tummahipiäisen vaaleatukan nimi oli Konrad ja kaksikon välillä oli välittömästi kemiaa.



Sattumoisin Bertta tunsi vetoa myös tätä, ei ollenkaan pahannäköistä, lehtoriaan kohtaan. Suhde ei kuitenkaan edennyt kevyttä ihastusta ja satunnaista flirttiä pidemmälle. Arvosanoihin sillä toki oli positiivinen vaikutus.




Bertan opinnot etenivät ja jälleen oli yhden lopputyön aika.




Puuduttavan opiskelija-arjen katkaisi asuntolan keittiössä sattunut välikohtaus. Keittäjäherran olisi ehkä kannattanut keskittyä vähän paremmin työhönsä, sillä hän onnistui sytyttämään tulipalon!




Sprinkleri onneksi pelasti tilanteen ja Bertta sai tilaisuuden ansaita siivouspisteitä kuivatessaan vesilammikoita.



Yllättävät tapaukset eivät jääneet kuitenkaan siihen, sillä yhtäkkiä tapahtui tämä. Bertta sai kummituskokemuksen ja olin hetken aikaa ihan ihmeissäni, kunnes tajusin että tuossa käytävällähän on uurna. Whaat! Joku asuntolan asukkaista oli potkaissut tyhjää täysin minun huomaamatta ja kaiketi ollutkin jo jonkin aikaa kuolleena. Käsittämätöntä!




Uhrin nimeksi paljastui Viki Rissanen, eli tämä omalaatuinen liehuletti oli saanut surmansa jollakin tuntemattomalla tavalla. Veikkaisin syyksi nälkään nääntymistä, sillä myöhemmin hänen haamunsa kävi aika-ajoin riehumassa asuntolan jääkaapin luona. Viki parka.



Sijoitin Vikin haudan asuntolan pihalle puun juurelle. Asuntola Auringonkukalla olisi sitten tästedes ihan ikioma kummitus. Kenties nimeksi pitäisi muuttaa vaikkapa asuntola Aavetalo...




Viki-kummituksen seuraava uhri oli keittäjämies, joka oli ilmeistä päätelle hyvin lähellä saada sydänkohtauksen. Vikillä ehkä oli syytäkin kantaa kaunaa tälle miehelle, jos hän todellakin kuoli nälkään nääntyen.




Flirt flirt, hali hali, pus pus. Kummituskokemuksen järkyttämä Bertta sai lohtua Konradilta. Pariskunnan romanssi alkoi olla jo varsin vakavaa laatua.



Vakavaa laatua näytti myös olevan herra huivikaulan opiskelu-uupumus. Noinkohan asuntolaan saataisiin vielä lisää kummituksia!



Kolmantena lukuvuonna Bertta oli saanut tarpeekseen asuntolaelämästä ja päätti vuokrata kampusalueelta talon. Talo näytää kuvassa valtavalta, mutta todellisuudessa se oli aika pieni. Alakerrassa tupakeittiö ja kylpyhuone, yläkerrassa makuuhuone.



Bertta ei tietenkään muuttanut yksin, vaan saman katon alle muutti myös poikaystävä Konrad.



Makeoverin myötä Konrad komistui entisestään. 



Konradilla ei ollut vielä pääainetta, joten valitsin hänelle pääaineeksi taideopin. Hänellä on sama elämäntoive kuin tulevalla appiukollaan Taunolla, eli päästä ravintola-alan huipulle. Eikös se sanontakin ole, että naiset rakastuvat isänsä kaltaisiin miehiin!





Uudessa kodissaan Bertta ja Konrad saivat olla rauhassa kummituksilta, mutta muita tunkeutujia siellä sitten riittikin, kuten tämä jumppalehtori, joka lupia kyselemättä marssi sisään jakelemaan käskyjään.





Häiriötekijöistä huolimatta Bertta ja Konrad viettivät vastarakastuneen nuorenparin onnellista arkea, sen mitä suinkin opinnoiltaan ehtivät.




Makuuhuoneen puolellakin pariskunnan suhde eteni uudelle asteelle. Vielä ei kuitenkaan ollut vauvojen aika!


********************






Kotona Poukamassa Myrskyluotojen talossa arki rullasi entiseen malliin. Kylpyammeen putket poksahtelivat edelleen lähes säännöllisin väliajoin ja Annikin oli harjaantunut jo korjaushommissa.




Elettiin keskitalvea ja Birgit vietti viimeisiä päiviään koulutyttönä lumiukkoja rakennellen.





Sitten koittikin jo se päivä, kun Birgitistä kasvoi teinityttö. Hänen elämäntavoitteeksi valikoitui mammona ja elämäntoiveeksi tuli rikollisuran huippu. Minun ykkösinhokki simien työurista... Birgitin mieltymykseksi  tuli työurallaan menestyneet silmälasipäiset simit, inhokiksi työttömät simit.



Teini-Birgit muodonmuutoksen jälkeen. Hänellä on todella kauniit silmät!



Birgit onnistui nopeasti löytämään töitä tältä ah niin tympeältä rikollisuralta.





Anni puolestaan vastasi oikein urakysymykseen ja eteni taas pykälän ylemmäs lainvalvontaurallaan. Hänellä ei ollut elämäntoiveen toteutuminen enää kaukana, kyllä sitä kelpaa tuuletella.




Kaukana ei ollut myöskään elämän ehtoo, sillä Annin oli aika ikääntyä vanhukseksi. Hänestä tuli sievä mummeli.




Bruno-kissa kaipasi kumppania ja niinpä Myrskyluotojen perheeseen adoptoitiin tämä varsin omalaatuisen näköinen, hännätön ja eriparisilmäinen kulkukissa, joka sai nimekseen Bella.





Tauno vietti ahkerasti aikaa keittiössä, tienatakseen ravintolauran etenemisen kannalta tärkeitä ruoanlaittopisteitä.




Pian koitti Taunollekin jo vanhuuden päivät. Hänestä tuli okein miellyttävän näköinen ikämies.




Tauno jatkoi kokkailujaan ja respetit alkoivat olla yhä haastavampia. Myrskyluodoilla ei todellakaan syöty enää pelkkää juustopastaa ja spagetti bolognesea.



Teini-ikäinen Birgit vietti aikaa yhteisötonteilla ja haaveili ensimmäisestä poikaystävästä.



Pian potentiaalinen ehdokas osuikin kohdalle, kun Birgit tutustui hattupäiseen kaupunkilaispoikaan nimeltään Aaron.





Kaksikko treffasi biljardipelin merkeissä ja Birgitin taidokkuus taisi tehdä vaikutuksen Aaroniin.



Treffit päättyivät hempeissä tunnelmissa.



Birgit aloitti työt rikollisuralla (mahtoikohan kertoa uravalinnastaan poliisi-äidilleen?) ja saavutti nopeasti teiniuran huipun.




Lopulta Birgitinkin tuli aika seurata siskonsa jalanjälkiä ja suunnata kohti Laakson Yliopistoa.





Birgitistäkin kasvoi kaunis nuori nainen. Hän muutti samaiseen asuntola Auringonkukkaan, josta Bertta ja Konrad olivat juuri vähän aikaisemmin muuttaneet pois. Pääaineekseen Birgit valitsi matematiikan.

Seuraavassa jaksossa siirrytään sitten jo ihan virallisesti seuraamaan 2. sukupolven elämää. Samalla selviää, valikoituiko ensimmäiseksi perijäksi Bertta vai Birgit. Äänestystä ei tässä vaiheessa tule, koska olen todellakin pelannut legacyä jo kolmanteen sukupolveen asti. Mutta kumpaa veikkaatte perijäksi?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti